Aijan haastattelu Vihreässä Langassa
Media – lauantaina 30. joulukuuta 2006 klo 12.55
Viikon viisi: God jul!
Vihreä lanka 22.12.2006
(Vihreän langan Viikon viisi -palstalla esitetään haastateltavalle viisi väitettä, joihin hän vastaa ja perustelee näkemyksensä.)
Aija Salo tekee Uudellamaalla kaksikielisen vaalikampanjan. Hän saa ruotsin kielestään arvosanan “berömlig”.
1. Aiot tehdä kaksikielisen kampanjan Uudellamaalla. Se on turhaa, koska Uudenmaan ruotsinkieliset osaavat suomea.
Ei suinkaan. On tärkeää osoittaa, että vihreille kaksikielisyys on tärkeä asia ja että vihreissä on ihmisiä, jotka haluavat ja pystyvät käyttämään ruotsin kieltä. Olen oppinut kaksikieliseksi, koska olen asunut Ruotsissa ja koska minulla on melko laaja suomenruotsalainen tuttavapiiri. Ja on siinä kouluruotsillakin osansa.
2. Vaaleissa kannattaisi jo huomioida enemmän venäjänkielisten kuin ruotsinkielisten tarpeet.
Kaksikielisyys ja muiden vähemmistöjen huomioiminen eivät ole vastakkaisia asioita. Ruotsinkielisten lakisääteisten oikeuksien tukeminen auttaa meitä ymmärtämään myös muiden kulttuuristen vähemmistöjen ja kielivähemmistöjen tarpeita. Pääkaupunkiseudulla on monia kielivähemmistöjä. Poliittisissa tavoitteissani otan huomioon heidänkin asemansa. Tärkeää on myös oleskelulupakäytäntöjen parantaminen niin, että maahanmuuttajat voisivat työskennellä ja opiskella järkevästi. Pidän tärkeänä myös saamelaisten ja romanien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien huomioimista.
3. Inte behöver man väl röstä på de grönä när Svenska folkpartiet finns till hands.
Det finns många finlandssvenskar som delar ideologin med de Gröna. SFP kan ingalunda möta alla finlandssvenskars politiska behov. Om de Gröna kan utöver allt annat möta det språkpolitiska behovet eller visa att det är ett äkta tvåspråkigt parti, då kan vi tilltala de finlandssvenska väljarna. Men tvåspråkigheten är inte bara en valfråga, den är en viktig principiell politisk fråga.
4. Mutta millä lähestyä suomenruotsalaisia? Uudellamaalla on jo käyty läpi kaikki mahdolliset teemat, oli kieli mikä tahansa.
Tähän mennessä esimerkiksi tasa-arvokysymykset ovat näkyneet hyvin vähän. Ei ole käyty keskustelua myöskään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista, jotka itse tunnen hyvin. Tai naisten asemasta työmarkkinoilla tai vanhemmuuden kustannusten jakamisesta. Toki myös alueelliset ympäristökysymykset ovat hyvin tärkeitä: uraanin louhintasuunnitelmien tarkkailu sekä toimivan joukkoliikenteen turvaaminen. Toivon, että vaalikeskustelu muuttuu asiapitoisemmaksi eikä mietittäisi vain ehdokasasettelua.
5. Du har bara en svenskspråkig text i din blogg. Har du skrivit den själv?
Jag har skrivit den själv och på min hemsida finns mina valteman på svenska också. Liksom en presentation på mig på svenska. Min stödgrupp fungerar på två språk och en tredjedel av stödgruppsmedlemmarna är svenskspråkiga. Men jag har nog tänkt på bloggen. Jag måste satsa på det att svenska språket syns mera också i min blogg.
Äidinkieleltään ruotsinkielinen haastattelija myöntää Aija Salolle hänen ruotsinkielestään arvosanan “berömlig” eli “kiitettävä” ja toivottaa “hyvää joulua”, “god jul”.
Lena Björklund
Kuvateksti: Kaksikielisyyden puolustaja. Aija Salo, 29, on sosiologi ja Setan pääsihteeri. Hän on kotoisin Mikkelistä, mutta sopeutunut pääkaupunkiseudulle Ruotsin ja Sudanin kautta.